Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme selaimen päivittämistä uudempaan versioon.

Sukututkimus

”Kuka olen, mistä tulen, miksi olemme mitä olemmekaan?”

Siinäpä kysymys, mutta sukututkimus saattaa vastata kysymykseen.

Perinteinen sukututkimus

Räsästen suvuista on tähän mennessä tehty 16 julkaisua.

DNA-sukututkimus

Sukuyhdistys on käynnistämässä Räsästen varhaisvaiheiden DNA-projektin. Projektin yhteyshenkilönä on Juhani Räsänen.

 

Räsäs-Suvun synty ja tulo Suomeen ja Pohjois-Savoon

Pohjois-Savon Räsästen syntypaikkana pidetään entisen Vehmersalmen Räsälän kylää, josta Räsäset levisivät ympäri Suomenmaata, Etelä-Suomeen ja pääkaupunkiseudulle.

Tutkiessaan Savon Räsästen alkuperää ja nimeä prof. Kauko Pirinen tuli siihen johtopäätökseen, että nimi Räsänen juontaa Ihalempisen liikaniemestä Räsä.

DNA:n kertomaa, Savolaiset hämäläistä alkuperää (?)

Professori Henrik Räsäsen olettamus DNA-tutkimusten perusteella savolaisten leviämisestä Itä-Suomeen on kirjava, eikä tarkkaa reittiä ole mahdollista jäljittää, mutta ilmeistä on, että keskiajalla savolaiset levisivät Päijät-Hämeestä Etelä-Savoon. Eli vaikka kirkonkirjoista löytyisi isälinjasta 1500-luvulle saakka pelkkiä itäsuomalaisia, niin ihan siinä pinnan alla väijyy hämäläinen.

 

Räsäsillä näyttää olleen 1500-luvulla Savossa ja 1600-luvun Karjalassa kolme laajaa asumisaluetta: Kuopio, Liperi ja Pielisjärvi. Tavinsalmen hallintopitäjä muodostettiin 1548 Pohjois-Savon uudisasutusalueelle Juvan ja Rantasalmen pitäjien osista. Kuninkaankartano sijaitsi Tavinsalmella, joka on nykyisin Maaninkaa. Kirkko valmistui 1552 Kuopioon, Kuopionniemelle, jonne hallintokin siirtyi. Savossa 1500- ja 1600-luvuilla Räsälän kylä muodostui Räsästen asumiskeskukseksi, josta 1600-luvun alkupuolella ensimmäiset Räsäset ilmaantuivat Tuusniemen Juurikkamäkeen. Tuusniemen Juurikkamäen Räsäset jo 1600-luvulla ohittivät Vehmersalmen Räsälän Räsäset.

Liperi oli Pohjois-Karjalassa yksi 6:sta hallintopitäjästä eli pogostasta Stolbovan rauhan 1617 jälkeen. Vuonna 1630 perustettiin Liperin seurakunta, johon mm. Pielisjärven alue kuului. Kaavi, josta tuli ensimmäinen Räsäskeskus, erkani Liperistä kappeliseurakunnaksi vuonna 1651 ja itsenäiseksi 1803. Kaavi on kuulunut Kuopion kanssa samaan lääniin vuodesta 1721 alkaen. Ensimmäinen Räsäskeskus Liperissä syntyi 1640-luvulla Kaavin Luikonlahteen ja 1680 luvulla Maarianvaaraan.

Pielisjärvellä ortodoksi-Räsäset on ollut jo 1500-luvulla: Luka Räsänen 1500-luvun lopulla ja Maksima Räsänen 1600-luvun alussa Lieksassa. Pielisäjärven luterilainen seurakunta perustettiin 1639. Viekissä ja Viensuussa oli räsäsasutusta 1650-luvun jälkeen.

Ensimmäiset tiedot Savon asukkaista löytyvät voudintileistä ja ne alkavat vuodesta 1541.

 

Räsäsiä Pohjois-Savossa Tavinsalmella 1551-1600

Savilahti-Saamainen    
• Antti Pekanpoika Ihalempinen Räsä 1551, 1557-1568  
     
Saamainen-Puutosmäki    
• Antti Pekanpoika Ihalempinen Räsä 1570-1579  
• Pekka Antinpoika Räsä (Ihalempinen) 1577-1589  
  Pekka Räsäinen 1590-1600  
• Antti Antinpoika Räsä (Ihalempinen) 1580-1589  
  Antti Räsäinen   1590-1600
• Olli Antinpoika Räsä (Ihalempinen) 1583-1589  
  Olli Räsäinen   1590-1600
     
Saamainen Kurjalanmäki    
• Heikki Antinpoika Räsä   1586-1587
     
Saamainen Puutosmäki    
• Heikki Räsäinen 1596-1600  

 

Mainitut kylät olivat laajoja seutukyliä eikä niillä ole ollut tarkkoja rajoja. Nimetkin vaihtelevat. Vuonna 1557 Antti Räsä mainitaan Ritoniemen kylässä. Puutosmäessä, johon Räsäläkin ilmeisesti kuului oli 1590 luvulla neljä Räsästä talollisina, Pekka, Antti, Olli ja Heikki. He ilmeisesti olivat em. Antti Pekan poikia.

Räsäsiä on ollut jo 1500 luvulla Viipurin Karjalassa. Luovutetun Karjalan Jääsken kihlakunnassa on kylä nimeltään Ihalempiälä. Ovatko nämä Ihalempiset/ Räsäset näitä em. Ihalempisiä/ Räsäsiä, tulivatko he Saimaata pitkin? Saimaalta ei ole löytynyt Räsä-nimistä taloa. Myös nykyisessä Hattulassa on Ihalempi niminen kylä.

Räsäsiä Ilmaantuu Tuusniemen Juurikkamäkeen 1600 luvun alkupuolella ja Kaavin Luikonlahteen 1640 luvulla.
Räsäsiä esiintyy 1500-1600 luvuilla ainakin Liperissä ja Pielisjärvellä.

 

Räsänen sukunimen alkuperä

Räsä(nen) nimi vanha ja yleinen Savo-Karjalainen –nen-päätteinen nimi.

Räsänen nimi on yleinen Koillis-Savossa, v.2018 Kaavin asukkaista 9,36% oli Räsäsiä, Tuusniemellä 7,57%, Juankoskella 2,4%, Kuopiossa 1,08% (1581 Räsästä). Suomessa Räsäsiä on yhteensä n.9500 (46. yleisin sukunimi). Vuonna 2014 ulkomailla Räsäsiä oli n. 800.

Räsä(nen) nimen alkuperästä ei liene täyttä varmuutta.

Prof. Kauko Pirisen 24.-25.7.1993 tutkimuksen mukaan Räsäsiä ei ollut Savossa vielä 1562. Pirisen mukaan Ihalempinen-Räsä ¨Liikanimestä sukunimeksi¨, liikanimi Räsä on otettu sukunimeksi. Myöhemmin Räsä on saanut muotoja mm. Räzä, Resa, Räsäin, Räsäinen ja Räsänen. Pirisen tutkimus löytyy kirjasta Tuusniemen Räsäset I s.9-11.

Timo Kohvakan mukaan Räsä johtuneen räsähtelevästä tulesta, palaneesta metsästä, kaskesta. Räsä’n (räsähtely) kytkeminen kaskenpolttoon kuulostaa hyvinkin luonnolliselta selitykseltä, ovathan ainakin Koillis-Savon Räsäset kaskenpolttajia ja kivenraivaajia. Kohvakan ¨Räsästen sukunimen etymologia¨ http://tkohvakka.blogspot.com/2012/12/rasasten-sukunimen-etymologia.html.

 

Tuomas Salsteen tutkimuksen mukaan Räsästen asuin- ja syntymäpaikkoja