Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme selaimen päivittämistä uudempaan versioon.

Räsäs-suvun synty ja yleisyys Savossa

Pohjois-Savon Räsästen syntypaikkana voidaan pitää entisen Vehmersalmen pitäjän Räsälän kylää, josta Räsänen levisi ympäri Suomenmaata. Ensimmäisenä mainitaan Antti Räsä vuonna 1557.

Tutkiessaan Savon Räsästen alkuperää ja nimeä prof. Kauko Pirinen tuli siihen johtopäätökseen, että nimi Räsänen johtuu Antti Ihalempisen liikanimestä Räsä.

Antti Pekanpoika Ihalempinen mainitaan verokirjoissa vuodesta 1552 lähtien. Vuonna 1558 mainitaan jo kolme Antti Ihalempistä. Näitä eroteltiin toisistaan liikanimillä. Yksi Antti sai liikanimen Räsä. Vuoden 1566 maakirjassa mainitaan Antti Ihalempinen-Räsä Tavinsalmen pitäjän Saamaisten neljänneskunnassa. Tämä nimipari jatkuu muutaman vuoden verokirjoissa, sitten Ihalempinen jää pois ja sukunimeksi jää Räsä. Em. Antin pojat mainitaan jo (vuodesta 1579 alkaen) sukunimellä Räsä. Räsästä muodostuu sittemmin sukunimi Räsänen.

Antti Räsä mainitaan jo vuonna 1557 papinveroluettelossa Ritoniemen kylässä. Räsä oli liikanimi, jonka kansaa lähempänä oleva pappi sieppasi veroluetteloonsa. Siis Pirisen mukaan tämä Antti on entinen Ihalempinen. Antti Räsä muutti Ritoniemstä Puutosmäkeen.

Perinnetiedon mukaan Räsäset ovat tulleet nykyisen Vehmersalmen Räsälän kylään Saimaalta Räsänsalosta. Räsä-nimisiä on asunut siellä päin jo aikaisemmin kuin Pohjois-Savossa. Viipurin pitäjässä tavataan Lauri Räsä jo 1544.

Edellä mainittu Antti Räsä voisi olla se, joka tuli Räsänsalosta. Tämä Antti sai myöhemmin haltuunsa Antti Ihalempisen tilan ja sen takia Ihalempisen nimi mainitaan Räsä-nimen yhteydessä.

Nyt ovat siis vastakkain asiakirjatutkimus ja perinnetieto. Ihalempisiä ei enää ole. Nimi lyhenee Pohjois-Savossa 1700-luvun alussa nimeksi Lempinen, Kaavilla jo 1600-luvulla. Lempisiä on mm. Tuusniemellä.

DNA-tutkimus voisi selvittää tätä ongelmaa. Räsäsiä on DNA-rekisterissä, mutta Lempisiä ei. Odotamme Lempisten tulemista.

Räsälän kylä mainitaan 1. kerran Kuopion pitäjän karja- ja kylvö- sekä myllytulliluetteloissa vuonna 1633, Habermanin maakirjassa jo 1620-luvulla.

Ennen vuotta 1633 Räsälän seutu oli Puutosmäen kymmenkuntaa Kuopion pitäjän ja sitä ennen Tavinsalmen pitäjässä. Tavinsalmi oli jaettu kahteen neljänneskuntaan: Savilahti ja Saamainen, joissa kummassakin oli 6 kymmenkuntaa. Rajat vaihtelivat.

 

Koillis-Savossa Räsäsiä

Koillis-Savossa on Räsänen yleisin sukunimi Kaavilla ja Tuusniemellä, toiseksi yleisin Räsänen on Juankoskella kun taas yleisin sukunimi siellä on Hartikainen.

Kuopion seudulla Räsäset ovat kolmanneksi yleisin sukunimi eli heitä on 1581, 1,08% väestöstä. Eniten Kuopion seudulla on Miettisiä ja seuraavaksi Korhosia. Koko maata ajatellen Korhoset ovat johtotähtenä  ja toisena ovat Virtaset.

Kaavilla Räsäsiä on 315, väestöstä 9,4%

Tuusniemellä 215, väestöstä 7,6%

Juankoskella 124, väestöstä 2,4%