Räsäs-suvun synty ja yleisyys Savossa

Pohjois-Savon Räsästen syn­ty­paik­ka­na voidaan pitää entisen Veh­mer­sal­men pitäjän Räsälän kylää, josta Räsänen levisi ympäri Suo­men­maa­ta. En­sim­mäi­se­nä mainitaan Antti Räsä vuonna 1557.

Tut­kies­saan Savon Räsästen alkuperää ja nimeä prof. Kauko Pirinen tuli siihen joh­to­pää­tök­seen, että nimi Räsänen johtuu Antti Iha­lem­pi­sen lii­ka­ni­mes­tä Räsä.

sotasampo.url (0.22KB)

sotasampo.url (0.22KB)

Antti Pe­kan­poi­ka Iha­lem­pi­nen mainitaan ve­ro­kir­jois­sa vuodesta 1552 lähtien. Vuonna 1558 mainitaan jo kolme Antti Iha­lem­pis­tä. Näitä ero­tel­tiin toi­sis­taan lii­ka­ni­mil­lä. Yksi Antti sai lii­ka­ni­men Räsä. Vuoden 1566 maa­kir­jas­sa mainitaan Antti Iha­lem­pi­nen-Räsä Ta­vin­sal­men pitäjän Saa­mais­ten nel­jän­nes­kun­nas­sa. Tämä nimipari jatkuu muutaman vuoden ve­ro­kir­jois­sa, sitten Iha­lem­pi­nen jää pois ja su­ku­ni­mek­si jää Räsä. Em. Antin pojat mainitaan jo (vuodesta 1579 alkaen) su­ku­ni­mel­lä Räsä. Räsästä muodostuu sittemmin sukunimi Räsänen.

Antti Räsä mainitaan jo vuonna 1557 pa­pin­ve­ro­luet­te­los­sa Ri­to­nie­men kylässä. Räsä oli liikanimi, jonka kansaa lähempänä oleva pappi sieppasi ve­ro­luet­te­loon­sa. Siis Pirisen mukaan tämä Antti on entinen Iha­lem­pi­nen. Antti Räsä muutti Ri­to­niems­tä Puu­tos­mä­keen.

Pe­rin­ne­tie­don mukaan Räsäset ovat tulleet nykyisen Veh­mer­sal­men Räsälän kylään Saimaalta Rä­sän­sa­los­ta. Räsä-nimisiä on asunut siellä päin jo ai­kai­sem­min kuin Pohjois-Savossa. Viipurin pitäjässä tavataan Lauri Räsä jo 1544.

Edellä mainittu Antti Räsä voisi olla se, joka tuli Rä­sän­sa­los­ta. Tämä Antti sai myöhemmin haltuunsa Antti Iha­lem­pi­sen tilan ja sen takia Iha­lem­pi­sen nimi mainitaan Räsä-nimen yh­tey­des­sä.

Nyt ovat siis vas­tak­kain asia­kir­ja­tut­ki­mus ja pe­rin­ne­tie­to. Iha­lem­pi­siä ei enää ole. Nimi lyhenee Pohjois-Savossa 1700-luvun alussa nimeksi Lempinen, Kaavilla jo 1600-luvulla. Lempisiä on mm. Tuus­nie­mel­lä.

DNA-tutkimus voisi selvittää tätä ongelmaa. Räsäsiä on DNA-re­kis­te­ris­sä, mutta Lempisiä ei. Odotamme Lempisten tulemista.
Räsälän kylä mainitaan 1. kerran Kuopion pitäjän karja- ja kylvö- sekä myl­ly­tul­li­luet­te­lois­sa vuonna 1633, Ha­ber­ma­nin maa­kir­jas­sa jo 1620-luvulla.

Ennen vuotta 1633 Räsälän seutu oli Puu­tos­mäen kym­men­kun­taa Kuopion pitäjän ja sitä ennen Ta­vin­sal­men pitäjässä. Ta­vin­sal­mi oli jaettu kahteen nel­jän­nes­kun­taan: Savilahti ja Saamainen, joissa kum­mas­sa­kin oli 6 kym­men­kun­taa. Rajat vaih­te­li­vat.

Koillis-Savossa Räsäsiä

Koillis-Savossa on Räsänen yleisin sukunimi Kaavilla ja Tuus­nie­mel­lä, toiseksi yleisin Räsänen on Juan­kos­kel­la kun taas yleisin sukunimi siellä on Har­ti­kai­nen.

Kuopion seudulla Räsäset ovat kol­man­nek­si yleisin sukunimi eli heitä n. 1,1% väestöstä. Eniten Kuopion seudulla on Korhosia ja seu­raa­vak­si Miettisiä. Koko maata ajatellen Korhoset ovat joh­to­täh­te­nä ja toisena ovat Virtaset.

Kaavilla Räsäsiä väestöstä on n. 9-10 %

Tuus­nie­mel­lä Räsäsiä väestöstä on n. 7-8 %

Juan­kos­kel­la Räsäsiä väestöstä on n. 2-3% %