(Kaavin Räsäset I/Matti Räsänen)
Ensimmäiset tiedot Savon asukkaista löytyvät voudintileistä ja ne alkavat vuodesta 1541.
Räsäsiä Pohjois-Savossa Tavinsalmella 1551–1600
Savilahti-Saamainen
Saamainen Puutosmäki
Saamainen Kurjalanmäki
Saamainen Puutosmäki
Mainitut kylät olivat laajoja seutukyliä eikä niillä ole ollut tarkkoja rajoja. Nimetkin vaihtelevat. Vuonna 1557 Antti Räsä mainitaan Ritoniemen kylässä. Puutosmäessä, johan Räsäläkin ilmeisesti kuului oli 1590 luvulla neljä Räsästä talollisina, Pekka, Antti, Olli ja Heikki. He ilmeisesti olivat em. Antti Pekan poikia.
Räsäsiä on ollut jo 1500 luvulla Viipurin Karjalassa. Luovutetun Karjalan Jääsken kihlakunnassa on kylä nimeltään Ihalempiälä. Ovatko nämä Ihalempiset/ Räsäset näitä em. Ihalempisiä/ Räsäsiä, tulivatko he Saimaata pitkin? Saimaalta ei ole löytynyt Räsä-nimistä taloa. Myös nykyisessä Hattulassa on Ihalempi niminen kylä.
Räsäsiä Ilmaantuu Tuusniemen Juurikkamäkeen 1600 luvun alkupuolella ja Kaavin Luikonlahteen 1640 luvulla.
Räsäsiä esiintyy 1500-1600 luvuilla ainakin Liperissä ja Pielisjärvellä.
Räsä(nen) nimi vanha ja yleinen Savo-Karjalainen –nen-päätteinen nimi.
Räsänen nimi on yleinen Koillis-Savossa, v.2018 Kaavin asukkaista 9,36% oli Räsäsiä ja Tuusniemellä 7,57%, Suomessa Räsäsiä n.9500.
Räsä(nen) nimen alkuperästä ei liene täyttä varmuutta.
Prof. Kauko Pirisen 24.–25.7.1993 tutkimuksen mukaan Räsäsiä ei ollut Savossa vielä 1562. Pirisen mukaan Ihalempinen-Räsä ¨Liikanimestä sukunimeksi¨, liikanimi Räsä on otettu sukunimeksi. Myöhemmin Räsä on saanut muotoja mm. Räzä, Resa, Räsäin, Räsäinen ja Räsänen. Pirisen tutkimus löytyy kirjasta Tuusniemen Räsäset I s. 9–11.
Timo Kohvakan mukaan Räsä johtuneen räsähtelevästä tulesta, palaneesta metsästä, kaskesta. Räsä’n (räsähtely) kytkeminen kaskenpolttoon kuulostaa hyvinkin luonnolliselta selitykseltä, ovathan ainakin Koillis-Savon Räsäset kaskenpolttajia ja kivenraivaajia. Kohvakan "Räsästen sukunimen etymologia" http://tkohvakka.blogspot.com/2012/12/rasasten-sukunimen-etymologia.html.