Haplo

Minä sain tehtäväkseni yrittää selventää, mitä haplolla tai oikeammin sukuseuramme tapauksessa haploryhmällä tarkoitetaan. Netti ilmaisee sen näin: ’ Haploryhmä on geneettisesti määritelty ihmispopulaatio, jolla on yhteinen esi-isä isälinjansa kautta tai esiäiti äitilinjansa kautta. Haploryhmät kuvataan kirjaimina, joita on tarkennettu numeroiden ja kirjainten sarjoilla. ’ Sukuseuramme käyttää yhdistäessään eri sukuhaaroja isälinjoja, sillä sitä kautta välittyy sukunimi Räsänen pääsääntöisesti eteenpäin.
Asian selventämiseksi pitää palata ihmiskunnan historiassa sen alkulähteille Afrikkaan. Sieltä ihmiset ovat lähteneet levittäytymään ympäri maapalloa ja mieslinjaisesti miehet on ryhmitelty pääryhmiin kirjaimen avulla lähtien kirjaimesta A ilmeisesti Aatamin mukaan. Ohessa pääryhmien kehitys. Räsäset jakautuvat näistä kahteen eli I- ja N-haploon, jotka olen kaavioon merkinnyt vahvennettuna punaisella.

Meidän eri ryhmiemme esi-isät ovat tulleet eri suunnista. I-haplon miehet Skandinaviasta ja N-haplon miehet idästä. Meissä Räsäsissä on kaksi eri ryhmää N-haploisia. Toiset ovat tulleet Karjalan kannaksen kautta Suomeen ja toiset kiertäneet Baltian maiden kautta Satakuntaan ja sieltä Savoon. Karjalan kannaksen tulleiden Räsästen kohdalla on huomioitava, että sen jäsenten muuttaessa Uukuniemelle sukunimeksi muuttuu Rasanen. Myös Kerimäen rippikirjoissa esiintyy toisinaan sukunimenä Rasanen.
Nämä päähaplot jaetaan sitten toisilleen kirjainten ja numeroiden muodostamilla sarjoilla yhä toisiaan läheisimpiin ryhmiin. Niinpä monilla Räsästen eri sukuhaaroilla on oma kirjainten ja numeroiden muodostama haploryhmä. Mutta miten nämä eri haplotyhmät eroavat toisistaan? Ihmisen DNA  koostuu mm emäksistä. Emäsosia on neljä erilaista: tymiini (T), adeniini (A), guaniini (G) ja sytosiini (C). DNA:n vaihteleva emäsjärjestys mahdollistaa perinnöllisyyden. Mutaatio syntyy, kun emästen järjestyksessä tapahtuu muutos. Näitä muutoksia isälinjassa syntyy keskimäärin 70 – 80 vuoden välein. Siksi ne ovat hyvin käyttökelpoisia sukulaisuuksia tutkittaessa. On tosin muistettava, että mutaatioiden tapahtumaväli vaihtelee. Siten kahden läheisen isälinjan yhteisen esi-isän elinajasta saadaan vain arvio, mutta eri linjojen eroamisjärjestys saadaan kyllä tavallisesti selville. Vehmersalmelta lähteneiden N-haploisten sukuhaarojen kohdalla näin ei ole käynyt, sillä eri sukuhaarojen eroamisia on tapahtunut niin usein, ettei mutaatioita ole ehtinyt niiden välissä syntyä, mutta eri sukuhaarojen sukulaisuus toisiinsa nähden saadaan kyllä selville.
Lopuksi voidaan todeta, että N- ja I-haploisten Räsästen yhteinen esi-isä löytyy noin 45000 vuoden takaa Persianlahden tienoilta ja kahden N-haploisten ryhmän yhteinen esi-isä 4000 – 5000 vuoden takaa jostain Volgan mutkan tienoilta.

Juhani Räsänen

DNA-vastaava, Räsästen sukuyhdistys ry 
​​